Jopas jotakin

Ompas taas vierähtänyt tovi ku olen tänne kirjotellu.. Lähinnä siksi, että en ole käynyt missään ja toiseksi, unohdin kameran johtoni entiseen asuntooni, josta hain sen vasta tänään.

Kuten sanoin, en ole valitettavasti missään ehtinyt käydä since Paninin, enkä ole suunnitellut mitään tarkkoja ajankohtia millekään uudelle reissulle. Rocca ja Harald olisivat tämän vuoden listalla vielä, mutta en tiedä ehdinkö tai antaako kukkaron nyörit myöden. Panimoravintola Kouluun olen menossa pikkujouluja viettämään ensi viikon perjantaina, mutta en tiedä otanko kameraa mukaan, vaikka kännejä en ajatellut vetää, koska luokan pikkujoulut heti lauantaina, joten säästelen siis siihen (älkää siis eksykö lauantaina Turun yöelämään).

Joopajoo.. jotain asiallista ja aiheeseen liittyvää voisin kyllä kirjoitella. Mutta mistäs sitä sitten aloittaisi. Mennään vaikka nykyhetkestä taakse päin vaihteen vuoksi. Eli olemme tämän ja ensi viikon luokkamme kanssa Peltolan amiksessa tekemässä pikkuamislaisille (en edelleenkään myönnä itse olevani amis, vaikka amiksessa opiskelenkin - tiedän ei mitään logiikkaa) ruokaa. Itse missasin ma, ti ja ke sairasloman vuoksi. Toki en saikeksi sitä kutsuisi, nimittäin sain viikon keittiökieltoa tulehdusriskin vuoksi, koska leikkasin rakkaalla MAC MBK-85 sormeeni pari viikkoa takaperin. Ja mikä hienointa, hoitaja paikkasi sormeni päin jotain 1,5 h odottamisen jälkeen. Mielenkiintoista. Olisi siis pitänyt laittaa tikit, mutta rva/nti päätti laittaa liimaa, mutta koska haava vuoti vielä ihan reilusti verta, tarttui liima vaan verikerroksen päälle muodostaen kuplivan "ruven" joka sitten lähti saman viikon lauantaina (jolloin alla olevan lohisapuskan tein) ja jouduin lähtemään Kaarinaan päivystykseen, jossa hoitaja sanoi, ettei mitään voi enää tehdä, koska lihas on jo parantunut ja alunperinkin olisi tikit siihen pitänyt pistää. Että näin. Ja mikä ihaninta, unohdin sitten koko valkoviinin ja se on nyt jääkaapissa odottamassa, että keksin jonkun ruuan minkä joukkoon voin sen lisätä, koska juotavakelpoista se ei enää ole :(

Tässä macrolla otettuja kuvia haavasta heti liiman irrottua, näkyy kaikki pöly ynnämuu ku on niin mahtava objektiivi <3

Jos ihmettelet mitä kynnelle on tapahtunut, niin se ei ole vielä kasvanut ulos rakennekynsiajastani (jotka otin pois silloin elokuussa koulun alettua)

Tässä oon superseksikkäänä tiskivuorossa, jota muuten rakastan annosten tekemisen jälkeen toisteksi eniten, mitä en olis ikinä uskonut.

Tosiaan tein lauantaina ruuaksi perunamuusia, uunikirjolohta sitruunalla, tillillä ja mustapippurilla kuorrutettuna sekä mieheni tekemä salaatti lisukkeena. Yleensä teen uunilohen kermassa, josta tulee kastike samassa lohelle, mutta kokeilin nyt jotain, mitä en ennen ole tehnyt eli Beurre blanc-kastiketta, josta tuli hyvää.

Kirjolohen valmistin seuraavasti: Uuni 175 astetta (ei kiertoilma).
1. Nypin kirjolohen ruodot ja leikkasin nahan irti, voitelin uunivuuan, johon lohen pistin. 
2. Hieroin suolaa ja mustapippuria lohen pintaan ja raastoin sitruunan kuoren sekä puristin mehut kalan päälle.
3. Lopuksi ripottelin tillisilppua kalan päälle ja laitoin uuniin n. 20-30 minuutiksi (about, en katsonut), kunnes kala oli kypsää.

Beurre blanc-kastike 4-6:lle (tätä kannattaa valmistaa vain käytettävä määrä, ei uudelleen lämmitettävää), kastike on oikeasti vaaleampaa kuin kuva antaa olettaa: 
1. Keitä noin 2/3 alkutilavuudesta: 0,5 dl valkoviinietikkaa (itse pistin hieman vähemmän, koska en pidä niin etikkaisesta), 1,5 dl valkoviiniä (käytin alla olevaa), 1,5 dl kanalientä (tai liha tai kala, oman maun mukaan), 3-4 salottisipulia silputtuna ja 4-6 valkopippuria ruohittuna
2. Siivilöi liemi ja kuumenna uudelleen, sekoita (kunnolla vispilällä tasaiseksi vähän vaahtomaiseksi) joukkoon 250 g kylmää voita paloiteltuna ja lisää joukkoon ripaus suolaa ja hieman sitruunan mehua (makusi mukaan)
3. Lisää joukkoon kuumennettu kerma (tai semtana tai ranskankerma, riippuen siitä kuinka paksun koostumuksen haluat)
4. Tarjoa välittömästi

Laroche, Petit Chablis, 2010: Kuiva, hapokas, kevyen limettinen, yrttinen, hennon mineraalinen, voinen (alkon sivustolta).

Lupasin myös leipoa korvaukseksi laiskottelustani, joten päätin tehdä mieheni pyynnöstä pullaa, mutta olen aina halunnut kokeilla leivän (ei sämpylöiden) leipomista ja löysin koulukirjastamme mallasleivän reseptin ja päätin tehdä ne nostalgisesti puuhellan uunissa (kyllä meiltä ihan perinteinen leivinuunikin löytyy, mutta en ole ihan varma miten sitä pitäisi käyttää). Käytin lämpötilan valvomiseen veitsikassistani löytyvää lämpömittaria. Alkuongelmista (ei ollutkaan leipävuokia ja herra lähti niitä sitten ostamaan kesken kaiken) ja toisen leivän pinnan lievästä palamisesta huolimatta, leivistä tuli ihania. Tuoretta mallasleipää nam nam.. :P

Mallasleipä 1-2 kpl(tarvitset leipävuuat): Uuni 175-200 astetta
1. Lämmitä 0,6 litraa vettä kädenlämpöiseksi (tai omena/appelsiinimehua tai piimää) ja lisää joukkoon 60 g hiivaa sekä 1,6 dl siirappia
2. Lisää joukkoon 1,5 dl vehnäleseitä, 1,5 dl ruisjauhoja sekä 1,0 dl kaljamaltaita
3. Lisää lopuksi n. 600 g vehnäjauhoja ja ripaus suolaa(taikinan kuuluu jäädä löysähköksi, koska se valmistetaan vuuissa) ja anna turvota kaksinkertaiseksi
4. Kaada (nostelin itse kahdella kauhalla, koska kaatamisesta ei olisi tullut mitään) leivinpaperilla vuorattuihin leipävuokiin ja anna turvota takaisin suunnilleen kaksinkertaiseksi
5. Paista n. 40 minuuttia jonka jälkeen voitele siirappivedellä ja jatka paistamista vielä n. 15 minuuttia (ajat eivät tarkkoja, tarkkaile ulkonäköä)
6. Tarjoa voin kera ja nauti...

Pullataikina on perus 0,5 litran taikina, jossa on vähän vähemmän jauhoja, jolloin pullista tulee "kosteampia".

Mitä mieltä muuten olette, otanko arvostelun kohteeksi myös pubit ja kahvilat? Palautetta otetaan vastaan, mutta muistakaa, että kehityn koko ajan ja etis sitä "omaa tyyliä", jonka saattaa huomata jos menette lukemaan aikaisempia kamalia kirjotuksiani :D Maukasta jatkoa kaikille :P

Panini, Turku

Ennen kuin aloitan itse asian, niin pakko ilmoittaa teille rakkaat lukijat, että yllätysarvostelu siirtyy Tammikuuhun 2012, kiitokset tästä Valtion Rautatielle. Ottaa päähän aika rajusti.

No mutta joka tapauksessa. Kävin eilen Paninissa, Linnankatu 3 (joku varmaan myös muistaa osoitteen nimellä olleen ravintolan) syömässä pastamättöä - sana kuvastaa ruokaa paremmin kuin hyvin. Ravintola sijaitsee Casagranden talon sisäpihalla (ei sano varmaan yhtikäs mitään), mutta se siis on samaa rakennussekasortoa missä Mami ja Rocca sijaitsevat, sinne pääsee Linnankadun suunnasta (taitaa olla joku Artekin myymälä siinä vieressä) sisäpihan kautta. Toinen tapa on kävellä Julian talon läpi sisäkautta (Eerikinkadulta Julian taloon). Ravintola on auki joka päivä sekä tarjoilee lounaan että annoksia. Viikon lounaslista on nähtävissä ravintolan nettisivuilta.

Nimensä mukaan Paninista saa panineita, pizzaa sekä pastaa. Taitaa listalle olla eksynyt myös muutama piffi lihansyöjien iloksi. Panini on italialaistyyppinen ja se ulottuu jopa viinilistaan, joka on hyvin perinteinen (ei laaja muttei suppeakaan ja sisältää perus rypälelajikkeet). Ravintola mainitsee sivuillaan ruokansa olevan kohtuuhintaista, joka pitää kyllä paikkansa ainakin osittain. 

Nimittäin parempi puoliskoni päätti syötä Parmankinkku-Mozzarella Paninon, josta kuva tässä alla ja tämä mielestäni aika säälittävä sämpylä jota paikka kutsuu Paninoksi maksoi 13,80€. Maksaisitko sinä tuosta sen verran? Minä en. Sämpylässä keiju oli korvattu pestolla. Toki mieheni mainitsi, että kyllä se silti perus huoltoasemasämpylän voittaa (en sitten tiedä kannattaako tuota ottaa kohteliaisuutena). Juotavaksi herra joi Bulmersia 7,00€

Sämpylästä viis, itse söin Jokirapupastan, kuten alla näkyy. Tästä sentään vielä tuon 14,20€ voi maksaakin, mutta mikään makuelämys se ei ollut. Perus pastaa siis tungettu koko lautanen täyteen,yllättävän monta ravun palasta siitä kyllä löytyi, mutta listassa mainittua fenkolia annoksessa oli vain nimeksi. Niin ja italiassa kyllä yleensä käytetään pastan kanssa parmesania, mutta meni tuo emmentalkin (olettaisin tai sitten oli edamia tai ehkä mozzarellaa en ole mikään juustoasiantuntija) pastan kanssa. Pastan kanssa sopi mainiosti (tietenkin, koska itse sen valitsin) Pinot Grigio 12 cl 5,30€

Vaikka kamala vauvakuume minulla olisikin, niin silti en voi sietää itkeviä vauvoja ravintolassa, vaikka sehän ei ole äidin vika, että lapselle iskee kauhea hinku kirkua kurkku suorana. Eikä siitä ravintolalle voi miinuksia antaa, koska asiakkaita hekin. Mutta näen sen mainitsemisen arvoisena asiana, koska tiedän joukossamme elävän lapsivihaajia. Tosin, kellonaika jolloin kävin syömässä taitaa olla juuri sitä perheiden ruoka-aikaa (?).

Palvelu oli ihan hyvää, muttei juurikaan erikoista. Plussa siitä, että vaikka paikka olikin täynnä, pääsimme syömään, kunhan ehdimme hoitaa sen tunnissa - ennen seuraavaa pöytävarausta. Jos pienen parannuksen tekisin, niin veden tarjoilussa. Tiedän, että se helpottaa tarjoilijan työtä jos vesikannun voi jättää pöytään, mutta pidän itse mielumin siitä, että sitä kaadetaan lisää. Toki, jos ravintola haluaa olla arkisempi, niin käyhän se noinkin.

Sisustukseltaan paikka on hyvin pelkistetty, mutta mukavan moderni (jos ei ole tähän päivään mennessä vielä hiffannut, että pidän modernista). Taustamusiikkiakin soi, mutta salin ollessa täynnä, on paikan päällä kova meteli, eikä sitä juurikaan kuule - saati vastapäätä istuvan puhetta. Huomioni kiinnitti hauskan designin omaava Heirolin veitsi.

Summa summarum: Jos rakastat pastaa tämä on paikkasi. Jos haluat nopeasti vatsasi täyteen kohtuu hinnalla (sämpylää lukuunottamatta), tämä on paikkasi. Hyvin arkinen ja vaatimaton. Ravintolasta ei jäänyt juurikaan mitään makua suuhun - harmi sinänsä. Jos joku sattuu kysymään pastapaikkaa, voin kyllä ravintolan mainita, mutta suosittelulistalleni se ei kuitenkaan ylety.

Erityistä: pyörätuolilla pääsy, lastenrattailla pääsy, hintataso, sijainti

** Kaksi tähteä

Jäätävämättöpostaus

Joo.. tässä on ehtiny kertyä vaikka mitä postauksia mitä on pitäny tehdä, joten lykkään nyt kaikki samaan syssyyn, vaikka vihaan sellasta (jotenki tosi epäjärjestelmällistä), mutta toisaalta mulla tulis muuten tänään nii pirun monta postausta ettei itse erkkikään pysy enää perässä... Nää ei myöskään ole missään aikajärjestyksessä eikä noudata muutenkaan yhtikäs mitään maallista logiikkaa...

Ensimmäisenä mainittakoon Elmerin kalakeitto, josta juteltiin joskus kesälläkö se oli jossain mun postauksessa. Ja kun ite en ole ehtinyt/muistanut sitä keittoa tehdä niin Elmeri sitten päätti mulle joku kaunis päivä tossa ilmottaa, että hei "mä teen sitä kalakeittoa maanantaina", ja mä sitten menin kuvailemaan ja syömään kyseistä pöperöä. Ja muuten oli nii maa perk***** hyvää sapuskaa ettei mitää määrää ole. Parasta kalakeittoa mitä mä olen syöny. En lähe ryöstelee reseptiä ja jaksa postata tähän kaikkii työnvaiheita ja vähän kuuluu kavereitten blogejakin mainostaa, niin tässä teille linkki kokonaisuuteen ja alla kuva valmiista safkasta ja mun räjähtäneestä olemuksesta (maanantaisin ei todellakaan jaksa panostaa ulkonäköön).

Tein koulussa tos taannoin croisantteja ja siinä kävi vähän niin, et mä jätän sen homman ranskalaisille... Ei oikeen onnistunu, niistä tuli sellasia rapeita. Kuulemma johtus siitä et olivat liian kauan uunissa (en handlaa viel noit kiertoilmauuneja). Valitettavasti unohdin ottaa kuvia niistä.

Turun Ruokamessut oli viime viikonloppuna eli siis 30.9-2.10.2011. Koska mulla on miljoona ja yks asiaa koko ajan pyörimäs päässä ni tietty unohdin kameran koulun kaappiin, mikä ketuttaa vieläkin ihan sikana.Olin siis siellä perjantaina ystäväni Lassin kanssa, koska sillon pääs kaks opiskelijaa yhen hinnalla eli se oli sit niinku 5€ per lärvi. Teemana oli luomu ja Japani ainakin. En loppupeleissä sit hirveesti sielt ostanu mitään mut käteen jäi Naga Morichin aiheuttamat tuskat (joo, urpo ku olen ni oli pakko maistaa) sekä ostokset:

Tannisen Chilinen, Supertulinen kastike joka muuten on ihan törkeetä settiä oli Nagaan ja johki muuhun oisko ollu Ramiroon tehty.

Sate Herkkutuotteen valmistama käsintehty chilimaitosuklaa, jonka väänsin naamaani normaalisti heti, vaikka yritin sinnitellä viikonlopun yli, et oisin saanu ite suklaasta valokuvan enkä tästä tyhjän pussin etiketistä. Paras chilisuklaa ikinä.

Ullan Pakarin Kaurakakko vai mikä lie leipä tarttu mukaan ku ostettiin kimpassa Lassin kanssa. Lassi osti 2 ja mä sen yhden ku oli 3 leipää 5€ tarjous. Leivässä oli joku jäätävä sivumaku, ihan ku ois ollu jossain likasessa uunissa tai jotain pesuainetta jääny taikinakulhoon tjn. En osaa sanoa, mut en tykänny. Enkä ottanu kuvaakaan leivästä.

En muista et oisin ostanu sielt enempi mitään, mut otin jottain esitteitä lähikuntien luomutuottajista

Luomukasviksia: Mikolan luomutila, Luomulandia, Kontolan luomutila, Koivusillan tila, Vinkkilän Luomutuote

Luomulihaa: Kotikosken lammastila, Rintalan luomutila

Myllytuotteita: Birkkalan tila, Reunasalon Mylly Oy, Riihipuoti Oy, Siimeksen luomutila

Leipomoja: Livonsaaren leipomo, Veraisen leipomo

Esitteessä ei ollut, mutta mainittakoon vielä luomukauppoja Turussa: Luomuidylli, Ruohonjuuri 

Ja sitten voisi vielä mainita, että se mun tilaama Canon EF-S 60mm f/2.8 Macro USM objektiivi (huuto.net 310€) on ihana, mutta ei kuitenkaa täysin sovellukaan siihen tarkotukseen (ruoka-annosten kuvaus) ku olin ajatellu, mutta kyllä sillä ihan kivoja kuvia saa. Vaatii vaan vähän harjottelua ton vakaan kuvausasennon kanssa. Valitettavasti kuvat siitä on toisella koneella ja en jaksa nyt alkaa räpsii uusia.

Jaaaaa sitten mainostan öljyjä: eli avokadoöljy, joka on aivan loistavaa, hyvää esimerkiks vinaigrette kastikkeeseen ja vaikka naamalle (sisältää E-vitamiinia). Toinen mahtava on aidoista ja alkuperäisistä Kalamata-oliiveista puristettua extra-neitsyt oliiviöljy. Molemmat on kalleita ku fan, mut esimerkiks toi avocadoöljy oli täs joku päivä Hulluilla Päivillä Stockmannilla tarjouksessa...

Nyt mun tarvii mennä tekemään perunamuusia Rosamunda-perunoista ja chili-lihapullia käyttäen tota Tannisen Supertulista <3


http://hugexheavenly.blogspot.com/2011/10/fish-soup-of-gods.html