Karitsan paahtopaistia, varhaisperunoita ja rosmariinikastiketta

Pääsiäisen kunniaksi päätin kokkailla jotakin itsellenikin uutta, nimittäin karitsaa. Lampaasta en pidä sen villaisuuden takia, mutta kunnon tuoreessa karitsassa ei tuota mummon kutoman sukan makua ole - saati sitten luomukaritsassa.Lihat hain Stockmannilta kuten aina, jos kauppahalli on jo ehtinyt sulkea. Myös kaikki muutkin lautasella olevat komponentit koostuvat Herkun valikoimasta.

Rosmariinikastike

Ensimmäisenä otin lihan lämpeämään, jonka jälkeen aloitin kastikkeen valmistuksen, sillä hyvän kastikkeen salaisuus on hyvä kokoon keittäminen, jolloin maut tiivistyvät. Noin kolme desiä lihalientä ja Stockman Gourmet Demi-Glace, ihan vähän merisuolaa, sillä lihaliemi ja Demi sisältävät sitä jo aika reilusti, muutama musta- ja valkopippuri kokonaisena ja pari rosmariinin oksaa. Annoin kastikkeen kiehua hiljalleen, kunnes maut olivat mieleiset ja suurin osa vedestä haihtunut pois. Sillä välin valmistin salaatin ja laitoin perunat kiehumaan. Kun liemen määrä on mielestäsi sopiva siivilöi se.

Ennen suurustusta kannattaa tarkistaa maku, sillä sitä on vaikeampi saada muutettua vehnäjauhojen lisäyksen jälkeen. Esimerkiksi jos kastike on liian suolaista, kannattaa osa liemestä ottaa talteen ja vaikkapa pakastaa jääkuutiomuotissa myöhempää käyttöä varten ja lisätä loppuun vettä ja keittää vielä hetki. Suurustin kastikkeen osanestesuurustuksella eli siis veteen sekoitetaan vehnäjauhoja (tai maizenaa jos haluaa gluteenitonta), joka lisätään pikkuhiljaa hyvin sekoittaen kastikkeeseen, kunnes koostumus on mielestään sopiva. Vehnäjauhoja käyttäessä kannattaa olla varovainen, sillä se paakkuuntuu helposti ja se ei myöskään ala suurustamaan kastiketta heti lisättyä, vaan se ottaa tovin ennen kuin kastike alkaa paksuuntua. Jos kastikkeeseen sattuu muutama jauhopaakku tulemaan - ingen panik siivilä avuksi.

Grillattu ja marinoitu karitsan paahtopaisti

Paahtopaistin marinoin yön yli öljyssä, jossa oli persiljaa, rosmariinia, ruohosipulia, valkosipulia, loraus etikkaa, suolaa sekä mustapippuria. Koska rakastan grillattua lihaa yli kaiken (nam nam karsinogeenejä), päätin kiikuttaa kaasugrillini auringon valoon. Ensin grillasin parilalla lihan pinnat kiinni, jonka jälkeen siirsin ne yläritilälle, kunnes digimittarini piippasi sisälämpötilan olevan 55 celsiusastetta.

Salaatti ja varhaisperunat

Salaatti koostui tällä kertaa  kartanon salaatista, jäävuorisalaatista, mangoldista, kurkusta, punasipulista, tomaatista, oranssista paprikasta, vihreistä rypäleistä ja feta-juustosta. Kastikkeena hyvälaatuinen oliiviöljy ja ripaus herbamarea.

Perunoiden keittämisessä kaikkein oleellisinta on se, että perunat lisätään kiehuvaan veteen, jossa on aika reilusti suolaa, sillä perunan tuore maku tulee selkeämmin esiin, kun suolaa on tarpeeksi. Merisuola on tässäkin ykkönen. Reilu ruokalusikallinen litraa kohti on aika hyvä mitta. Jos et lisää perunoita kiehuvaan veteen, pilaat perunan kiinteän koostumuksen ja saat nauttia jauhopaakuista.

Lopputulos oli kutakuinkin mitä pitikin ja jälkiruuaksi nautimme köyhiä ritareita kermavaahdon ja Lanzarotelta tuomien viikuna -ja kaktushillon kera. Viininä Lanzaroten lähikaupan tuliainen Heredad de Baroja, Crianza  2007, Rioja

Spaghettia Sieni-bolognese-kastikkeessa

Noniin, kaikissa ruokablogeissa pitää aina olla ainaki yksi Bolognese-versio, se mikä lienee sitten aito alkuperäinen säilynee mysteerinä. Itse teen soosin milloin mitenkin, ihan vain vaihtelun vuoksi. Kokeilemalla eri variaatioita, löytää omaan makuun parhaimman reseptin sekä oppii aina uutta. Yksi syy, miksi tykkään valmistaa tätä on se, ettei tule tiskiä juuri lainkaan ja saa helposti tehtyä kahden päivän ruuan kahdelle.

Ongelmaksi kastikkeiden valmistuksessa on tullut se, että olen luopunut täysin aromivahventeista (tai tarkennettuna en syö sitä muuta kuin kouluruuassa, jossa sitä valitettavasti on, enkä haluaisi myöskään nälkiintyä ruuan välttelemiseksi). Olen huomannut tämän keinotekoisen valmisteen pilanneen makuaistini ainakin jo osittain. No mutta niin, miten sitten pilannut ja tehnyt kastikkeiden valmistamisesta ongelmallista: natriumglutamaatti aistitaan umami-makuna, joka henkilökohtaisesti minulle on se eniten nautintoa tuottava makuaistimus. Kun tätä synteettistä myrkkyä ruuassa ei ole, niin ruoka ei rehellisesti maistu juuri millekään. Kuolen varmaan sydän -ja verisuonitauteihin ennen kuin täytän 30, koska suolaa ja voita on E621 (ja lukuisten muiden lisäaineiden) luopumisen johdosta kulunut reilusti yli suositusten.

Yksi hyvä syy siis lisätä sieniä ruokaan on tämä nautintoa tuottava umami-maku. Kaupassa kun sattuikin olemaan Pirkka-herkkusienet tarjouksessa ja vielä suomalaisia sellaisia, oli pakko napata yksi rasia ostoskoriin. Koska sienet ovat vasta uusi tuttavuus ja vielä jotkin voimakkaammat sienet saavat aikaiseksi ylösnousemusrefleksin, päätin nyt alkajaisiksi heittää kastikkeeseen vain puolet rasiasta. Herkkusienet eivät onneksi ole sieltä vahvimmasta päästä.

Spaghettia Sieni-bolognese-kastikkeessa

No niin mutta itse reseptiin (nimen sitten saa kukin kirjoittaa miten parhaaksi näkee, en ole hyvä äidinkielessä). Freesasin pari porkkanaa, sipulin, valkosipulin kynnen, chilin ja herkkusieniä oliiviöljyssä ja lisäsin joukkoon naudan paistinjauhelihaa (400 g, en käytä muuta jauhelihaa). Tämän vaiheen voi kyllä tehdä toisinpäin lihan ja kasvisten suhteen. 

Kun jauheliha oli ruskistunut, lisäsin joukkoon lihalientä silmämääräisesti sen verran, että kaikki ainekset peittyivät. Sitten sekaan paseerattua tomaattia tai tomaattimurskaa (itselläni oli päässyt loppumaan ja en kaupassa muistanut, niin vaihtui yhteen pieneen purkkiin tomaattipyrettä). Maustoin suolalla, pippurilla ja basilikalla (tällä kertaa kuivattua).

Oman maun mukaan täysjyväspaghettia joukkoon (taisi mennä reilu kourallinen ja  tapana  on halkaista vielä pituussuunnassa kahtia). Kansi päälle ja annetaan hautua kunnes spaghetti on kypsää. Muistakaa lisätä lihalientä/vettä tarvittaessa vähän kerrallaan ettei pala pohjaan, ja jotta spaghetti kypsyisi.. Jos lorahtaa liikaa niin kansi pois vaan ja antaa veden höyrystyä pois.

Tarjoa vaikkapa parmesan-raasteen ja mozzarellasalaatin kera :) Itsellä jämä emmental-mozzarellaraastetta ja ihan perus vihersalaattia tällä kertaa. En tiedä tarkalleen paljonko mahtoi mennä aikaa, kun lueskelin lehteä ja harvemmin kokatessa katson kelloa, mutta jos nyt joku aika täytyy heittää niin ehkä semmone max. 30 minuuttia.

Ja nyt kyllä mainittava, että annoskoko on yllättävän pieni normaali annokseeni. Täytyy kyllä ostaa toisia lautasia, on sen verran juntit puolukkalautaset annosten esillelaittoon että ihan hävettää :D 

Hyvää ruokahalua!

Kuulumisia ja Naudanlihaa Paneng-curryssa

Vuosi on lähtenyt hyvin liikkeelle.


Luokkamme erotettiin ja yhdistettiin sen mukaan mikä on erikoistumissuuntaus ja toistaiseksi kaikki on sujunut mutkitta. Kaikkien rakastama oppilas jätti meidät tulevaisuuden haaveittensa toteuduttua, joten vähän haikeat tunnelmat kyllä on ainakin itselläni ollut sen osalta. Keittiötunneilla olemme alkaneet harjoitella annosten esillelaittoa, mitä olen odottanut jo aika kauankin. Ensi viikolla (3) olemme menossa Next Step-messuille esittelemään jatko-opintosuunnitelmiaan pohtiville millaista on kokkien opiskelu Turussa. Valmistamme sinne jotain syötävää ja muuta ohjelmaa.


Tuli siis käytyä vihdoin Dompassa ja tarkoituksena olisi suunnistaa vielä toiseen ravintolaan Helsinkiin maaliskuussa. Turussa menen tekemään uuden arvostelun Trattoria Romanasta tässä lähiaikoina, mutta en sitten tiedä tuleeko käytyä muualla tiukan budjetin takia: olemme menossa avokin kanssa lomamatkalle Lanzarotelle. Mutta tässähän on koko vuosi aikaa, joten kyllä sitä ehtii vielä käydä monen moisissa ravintoloissa ja kahviloissa ympäri Suomen.


Tästä oli aikasemminki joku päivitys täällä, mutta se oli aika huolella epäonnistunut versio, joten taitojeni karttuessa päätin kokeilla uudestaan. Tein tämän ystävälleni pyynnöstä valmistaa hänelle ruokaa ja kiitokseksi autokyydistä tänne perämetsiin. Satuin keittiötunnilla valmistamaan currytahnaa ja menin sitten mainitsemaan Thai-ruuan keittotaidoistani. 


Kotona en useinkaan jaksa taiteilla ruuan kanssa, mutta voisin ottaa sen tavaksi jatkossa. Sen lisäksi annoskokoni tuppaa olemaan huolella yli suosituksien :D Tämä on tehty kaupan valmiiseen curryyn, mutta suosittelen kyllä tekemään sen alusta alla olevan ohjeen mukaan.

Panaeng-curry

Sekoita tehosekoittimessa: 

1 tl suolaa

4 kpl kuivattuja isoja chilejä silputtuna (poista ensin siemenet, kasta lämpimään veteen 5 min ja silppua)

1 tl tuoretta galangaljuurta kuorittuna ja silputtuna

1 rkl sirtuunaruohon vartta silputtuna

0,5 tl kaffirlimetin hedelmän kuorta hienoksi raastettuna

0,5 rkl korianterin juurta puhdistettuna ja silputtuna

2 rkl salottisipulia kuorittuna ja silputtuna

2 rkl valkosipulinkynttä kuorittuna ja silputtuna

1-2 rkl vettä

Lisää tehosekoittimeen:

0,25 tl valkopippuria jauhettuna

0,5 tl kuminansiemeniä paahdettuna ja jauhettuna (paahda pannulla 2-3 min)

2 tl korianterin siemeniä paahdettuna ja jauhettuna (kannattaa paahtaa kuminan siemenien kanssa samaan aikaan)

1 rkl maapähkinöitä paahdettuna, kuorittuna ja hienonnettuna (paahda kuminan ja korianterin kanssa)

1 tl katkaraputahnaa

Naudan lihaa Panaeng-curryssa

Sekoita 4 rkl ruokaöljyä sekä 4 rkl Paneng-currytahnaa keskenään kuumalla wok-pannulla/paistokasarissa. Lisää joukkoon 2,5 dl kookoskermaa ja sekoita. 

Lisää 300 g ohueksi suikaloitua naudan sisäfilettä sekä 1 rkl kalakastiketta ja 1 rkl palmusokeria. Anna lihan kypsyä välillä sekoittaen.

Lisää 2 tuoretta kaffirlimetin lehteä pieneksi silputtuna tai 3-4 kuivattua jauhettuna. Lisää myös 0,5 dl Thai-basilikan lehtiä ohueksi suikaloituna. Sammuta liesi.

Lisää lopussa 1-2 chiliä ohuiksi renkaiksi viipaloituna sekä toiset puoli desiä Thai-basilikan lehtiä. Tarjoile jasmin-riisin kera.

Salaatti

Kaikki on suomalaista, koska koitan tukea kotimaisia vihanneksia sekä muitankin raaka-aineita ja valmisteita silläkin uhalla, että kukkaro köyhtyy nopeammin. Lindroosin sekasalaattia, kurkkua, tomaattia, oranssia paprikaa sekä punasipulia. Lisäsin myös tilkan oliiviöljyä sekä Herbamarea.

Jopas jotakin

Ompas taas vierähtänyt tovi ku olen tänne kirjotellu.. Lähinnä siksi, että en ole käynyt missään ja toiseksi, unohdin kameran johtoni entiseen asuntooni, josta hain sen vasta tänään.

Kuten sanoin, en ole valitettavasti missään ehtinyt käydä since Paninin, enkä ole suunnitellut mitään tarkkoja ajankohtia millekään uudelle reissulle. Rocca ja Harald olisivat tämän vuoden listalla vielä, mutta en tiedä ehdinkö tai antaako kukkaron nyörit myöden. Panimoravintola Kouluun olen menossa pikkujouluja viettämään ensi viikon perjantaina, mutta en tiedä otanko kameraa mukaan, vaikka kännejä en ajatellut vetää, koska luokan pikkujoulut heti lauantaina, joten säästelen siis siihen (älkää siis eksykö lauantaina Turun yöelämään).

Joopajoo.. jotain asiallista ja aiheeseen liittyvää voisin kyllä kirjoitella. Mutta mistäs sitä sitten aloittaisi. Mennään vaikka nykyhetkestä taakse päin vaihteen vuoksi. Eli olemme tämän ja ensi viikon luokkamme kanssa Peltolan amiksessa tekemässä pikkuamislaisille (en edelleenkään myönnä itse olevani amis, vaikka amiksessa opiskelenkin - tiedän ei mitään logiikkaa) ruokaa. Itse missasin ma, ti ja ke sairasloman vuoksi. Toki en saikeksi sitä kutsuisi, nimittäin sain viikon keittiökieltoa tulehdusriskin vuoksi, koska leikkasin rakkaalla MAC MBK-85 sormeeni pari viikkoa takaperin. Ja mikä hienointa, hoitaja paikkasi sormeni päin jotain 1,5 h odottamisen jälkeen. Mielenkiintoista. Olisi siis pitänyt laittaa tikit, mutta rva/nti päätti laittaa liimaa, mutta koska haava vuoti vielä ihan reilusti verta, tarttui liima vaan verikerroksen päälle muodostaen kuplivan "ruven" joka sitten lähti saman viikon lauantaina (jolloin alla olevan lohisapuskan tein) ja jouduin lähtemään Kaarinaan päivystykseen, jossa hoitaja sanoi, ettei mitään voi enää tehdä, koska lihas on jo parantunut ja alunperinkin olisi tikit siihen pitänyt pistää. Että näin. Ja mikä ihaninta, unohdin sitten koko valkoviinin ja se on nyt jääkaapissa odottamassa, että keksin jonkun ruuan minkä joukkoon voin sen lisätä, koska juotavakelpoista se ei enää ole :(

Tässä macrolla otettuja kuvia haavasta heti liiman irrottua, näkyy kaikki pöly ynnämuu ku on niin mahtava objektiivi <3

Jos ihmettelet mitä kynnelle on tapahtunut, niin se ei ole vielä kasvanut ulos rakennekynsiajastani (jotka otin pois silloin elokuussa koulun alettua)

Tässä oon superseksikkäänä tiskivuorossa, jota muuten rakastan annosten tekemisen jälkeen toisteksi eniten, mitä en olis ikinä uskonut.

Tosiaan tein lauantaina ruuaksi perunamuusia, uunikirjolohta sitruunalla, tillillä ja mustapippurilla kuorrutettuna sekä mieheni tekemä salaatti lisukkeena. Yleensä teen uunilohen kermassa, josta tulee kastike samassa lohelle, mutta kokeilin nyt jotain, mitä en ennen ole tehnyt eli Beurre blanc-kastiketta, josta tuli hyvää.

Kirjolohen valmistin seuraavasti: Uuni 175 astetta (ei kiertoilma).
1. Nypin kirjolohen ruodot ja leikkasin nahan irti, voitelin uunivuuan, johon lohen pistin. 
2. Hieroin suolaa ja mustapippuria lohen pintaan ja raastoin sitruunan kuoren sekä puristin mehut kalan päälle.
3. Lopuksi ripottelin tillisilppua kalan päälle ja laitoin uuniin n. 20-30 minuutiksi (about, en katsonut), kunnes kala oli kypsää.

Beurre blanc-kastike 4-6:lle (tätä kannattaa valmistaa vain käytettävä määrä, ei uudelleen lämmitettävää), kastike on oikeasti vaaleampaa kuin kuva antaa olettaa: 
1. Keitä noin 2/3 alkutilavuudesta: 0,5 dl valkoviinietikkaa (itse pistin hieman vähemmän, koska en pidä niin etikkaisesta), 1,5 dl valkoviiniä (käytin alla olevaa), 1,5 dl kanalientä (tai liha tai kala, oman maun mukaan), 3-4 salottisipulia silputtuna ja 4-6 valkopippuria ruohittuna
2. Siivilöi liemi ja kuumenna uudelleen, sekoita (kunnolla vispilällä tasaiseksi vähän vaahtomaiseksi) joukkoon 250 g kylmää voita paloiteltuna ja lisää joukkoon ripaus suolaa ja hieman sitruunan mehua (makusi mukaan)
3. Lisää joukkoon kuumennettu kerma (tai semtana tai ranskankerma, riippuen siitä kuinka paksun koostumuksen haluat)
4. Tarjoa välittömästi

Laroche, Petit Chablis, 2010: Kuiva, hapokas, kevyen limettinen, yrttinen, hennon mineraalinen, voinen (alkon sivustolta).

Lupasin myös leipoa korvaukseksi laiskottelustani, joten päätin tehdä mieheni pyynnöstä pullaa, mutta olen aina halunnut kokeilla leivän (ei sämpylöiden) leipomista ja löysin koulukirjastamme mallasleivän reseptin ja päätin tehdä ne nostalgisesti puuhellan uunissa (kyllä meiltä ihan perinteinen leivinuunikin löytyy, mutta en ole ihan varma miten sitä pitäisi käyttää). Käytin lämpötilan valvomiseen veitsikassistani löytyvää lämpömittaria. Alkuongelmista (ei ollutkaan leipävuokia ja herra lähti niitä sitten ostamaan kesken kaiken) ja toisen leivän pinnan lievästä palamisesta huolimatta, leivistä tuli ihania. Tuoretta mallasleipää nam nam.. :P

Mallasleipä 1-2 kpl(tarvitset leipävuuat): Uuni 175-200 astetta
1. Lämmitä 0,6 litraa vettä kädenlämpöiseksi (tai omena/appelsiinimehua tai piimää) ja lisää joukkoon 60 g hiivaa sekä 1,6 dl siirappia
2. Lisää joukkoon 1,5 dl vehnäleseitä, 1,5 dl ruisjauhoja sekä 1,0 dl kaljamaltaita
3. Lisää lopuksi n. 600 g vehnäjauhoja ja ripaus suolaa(taikinan kuuluu jäädä löysähköksi, koska se valmistetaan vuuissa) ja anna turvota kaksinkertaiseksi
4. Kaada (nostelin itse kahdella kauhalla, koska kaatamisesta ei olisi tullut mitään) leivinpaperilla vuorattuihin leipävuokiin ja anna turvota takaisin suunnilleen kaksinkertaiseksi
5. Paista n. 40 minuuttia jonka jälkeen voitele siirappivedellä ja jatka paistamista vielä n. 15 minuuttia (ajat eivät tarkkoja, tarkkaile ulkonäköä)
6. Tarjoa voin kera ja nauti...

Pullataikina on perus 0,5 litran taikina, jossa on vähän vähemmän jauhoja, jolloin pullista tulee "kosteampia".

Mitä mieltä muuten olette, otanko arvostelun kohteeksi myös pubit ja kahvilat? Palautetta otetaan vastaan, mutta muistakaa, että kehityn koko ajan ja etis sitä "omaa tyyliä", jonka saattaa huomata jos menette lukemaan aikaisempia kamalia kirjotuksiani :D Maukasta jatkoa kaikille :P

MM-matsin odotusjuhla-ateria ;)

On siis Hoisin kanaa vartaassa kevätsipulin kera (resepti)

Lisukkeena rucola-pinaatti-sipuli-salaattia (resepti) sekä Pirkka naan-leipä - ei aina jaksa kaikkea alusta valmistaa :D

Ja varmasti joku nero tuosta huomaakin, et juotavana on punaviiniä valkoviinin sijaan - se johtuu siitä, ettei valkoviiniä ollutkaan, kun joku sen on tylsyyttään lipittänyt kaikki loppuun + meidän perheessä tykätään enempi punasesta lihasta ni valkkaria ei niin hirveesti tuolta hyllystä edes löydy :)