Perinteinen lihakeitto

Syksy on valitettavasti, mutta myös onneksi saapunut, sillä kesäpottujen popsiminen alkaa jo hieman kyllästyttää, vaikka hyviä ovatkin. Syksyhän on tunnetusti sadonkorjuun aikaa, ja mikäs sen maukkaampaa kuin kunnon lihakeitto vuoden juuressadosta. Riista-aikakin on käsillä, joten lihakeittoa voi valmistaa monesta  lihasta soppaluuta unohtamatta! Kunnon lihakeiton salaisuus on kärsivällinen lihan keittäminen, hätiköimällä saa aikaan vain kumisia sattumia, joten valmistukseen kannattaa varata aikaa.

Lihakeitto naudan lavasta

Tarvitset:

Naudan lapaa ja soppaluu

Perunoita

Porkkanoita

Juuriselleri

Palsternakka

Palan lanttua

Purjo

Persilja

Lihalientä

Maustepippureita

Tuoretta timjamia

Laakerin lehtiä

Suolaa

Laita naudan lapa kokonaisuudessaan hautumaan soppaluun kanssa kiehuvaan veteen, johon on lisätty lihaliemikuutio/härän fondia tai mikäli olet säilönyt itse valmistamaasi lihalientä, se käy paremmin kuin hyvin. Lisää joukkoon reilusti suolaa, maustepippureita, muutama timjamin oksa sekä laakerin lehti. Keittele lihaa koosta riippuen 2-3 tuntia, mahdollisesti kauemminkin jos isompi määrä kyseessä. Liha on hyvää, kun sitä saa revittyä haarukalla. Tarkista liemen määrä välillä ettet keitä lihaa pohjaan kannesta huolimatta.

Lihan keittyessä valmistele keittojuurekset, perunat sekä noin kymmenen senttimetrin pala purjoa. Älä pilaa hyvää keittoa ostamalla pakastevihanneksia, vaan valmista tuoreista raaka-aineista. Keittojuureksia ovat porkkana, palsternakka, lanttu sekä mukula(juuri)selleri. Juuresten kuorista voit halutessasi valmistaa kasvislientä. Mikäli perunat ovat tämän kesän satoa, voit jättää kuoret tuomaan keittoon tekstuuria. Peitä perunat kylmällä vedellä odottelun ajaksi, jotta ne eivät tummuisi. Laita juurekset omaan ja purjo omaan kulhoonsa. Toki voit myös tehdä nämä myöhemminkin, mutta itse koen mukavammaksi vain lisäillä oikealla hetkellä ja odotellessa tehdä jotain muuta, kuten katsoa televisiota tai istua tietokoneella.

Lihan ollessa valmis, siivilöi liemi isompaan kattilaan ja lisää keittojuurekset. Voit tarvittaessa lisätä vettä, mutta muista tarkistaa maku (lisää suolaa, liemikuutio...). Anna juuresten kiehua noin viisi minuuttia ja revi sillä välin liha haarukalla tai käsin. Lisää keittoon perunat ja revitty liha sekä kokonaisia maustepippureita. Tarkista maku, voit lisätä laakerinlehden, tuoretta timjamia tai suolaa halutessasi. Kun juurekset ja perunat ovat melkein kypsiä, lisää hienonnettu purjo.

Valmis keitto maistuu parhaimmalle tuoreen persiljan ja ruisleivän kera.

Naudan paistisuikale kastike ja Valion Ruoka 5% testissä

Ääh, ihan suututtaa kun en ole saanut aikaiseksi uusia posteja enkä pahemmin ole syönytkään mitään mainittavan arvoista. Tämäkin on jo siinä ja siinä, että onko järkeä laittaa tänne, mutta tuli kuitenkin sen verran hyvä soosi tehtyä, että päätin tänne tarjolle sen pistää.

Olen nyt erinnäisistä syistä päätynyt kokeilemaan rasvattomia ja/tai vähärasvaisia tuotteita. Kyllä, minä rasvaa ja kermaa ylistävä kaikki perinnölliset alttiudet sydän -ja aivoinfarktiin omaava Suomen kansalainen, olen eksynyt kaidalta tieltä ja päätyny ainakin hetkellisesti käyttämään näitä makunautinnon pilaajia. Yksi vähärasvainen tuote on minut kuitenkin yllättänyt. Nimittäin Valion Ruoka 5% eli "ruokakerma", joksi sitä ei ilmeisesti virallisesti saa kutsua.

Olen nyt monessakin ruuassa tuota käyttänyt korvaten ah, niin ihanan rakkaan kuohukerman, jonka voittanutta toistaiseksi ei ainakaan ole. Kyseinen "ruokakerma" on paksunnettu joillakin ihme uutteilla, ja tietääkseni Ruoka 5% ei sisällä kovetettuja kasvirasvoja eikä siten haitallisia transrasvoja. Tosin valmistajalta en ole tätä varmistanut, joten en mene täysin vannomaan. Mutta kovetettua kasvirasvaa en tuoteselosteesta ainakaan löytänyt. Tyydyttyneitä rasvahappojakin viidestä prosentista on 0,4%. Lisäksi tuote on vielä täysin laktoositon.

Uunilohta kermakastikkeessa valmistaessani huomasin kuitenkin tämän tekokerman olevan nimenomaan "tekokermaa", sillä kuumennettaessa se ei käyttäytynyt kuohukerman tavoin. Täysin vetistä tämä ei kuitenkaan ollut. Kermainen curry-kanakastike oli valmiina aika saman tapaista koostumukseltaan kuin kuohukermaankin tehty, mutta kermaisa maku jäi kyllä kokematta. Suikalekastikkeeasa "Ruokavitonen" toimi moitteettomasti. Sen enempää kokemusta välimaastokermoista omaavana, voin todeta tämän Valion Ruoka 5%:n olevan varsin kelpo vähärasvaiseksi tuotteeksi.

Naudan paistisuikalekastike 

Yleensä valmistan suikalekastikkeen vehnäjauhoilla suurustettuun ruskeakastikkeeseen, mutta tällä kertaa päätin kokeilla vähähiilihydraattisempaa versiota, ja keittää kastikkeen kasaan. Ei, en karppaa, jos joku nyt niin luulee. Tämä kelpaa siis myös keliaakikoille että laktoosi-intolerantikolle.

Tarvitset:

Naudan paistisuikaleita

Kermaa

Porkkanoita

Sipulia

Voita

Demi-glace

Suolaa & pippuria

Ruskista paistisuikaleet (n. 400g). Lisää loppuvaiheilla nokare voita, silputtu keskikokoinen sipuli sekä ohueksi viipaloitu porkkana ja anna kuullottua hetki. Lisää joukkoon 7 dl vettä, yksi lihaliemikuutio, 2,5 dl demi-glace-kastikepohjaa (esim. Stockmann Gourmet, joka on gluteeniton ja laktoositon, muiden tuotteiden sisältö kannattaa tarkistaa tuoteselosteesta) ja n. 10 kokonaista maustepippuria (itse lisäsin pienen kourallisen, joten tuo n. 10 on mutu-tuntumalla). Pidän tulisesta ruuasta, joten lisäsin vielä aika reilulla kädellä cayanne-pippuria.

Kun kastike on keittynyt hiljalleen kasaan noin puoleen alkutilavuudesta, lisää joukkoon 1 prk kermaa (luonnollisesti laktoositonta jos haluat laktoosittoman kastikkeen). Jatka kastikkeen keittämistä kasaan, kunnes koostumus on mielestäsi sopiva. Lisää suolaa tarvittaessa vasta lopussa maistellen, sillä tuo demi-glace-kastikepohja tuo kastikkeeseen hyvin suolaisuutta. Jämäpersiljat riisin päällä ovat kuvausrekvisiittaa :D

Cajunleike ja maalaisranskalaiset hickorymajoneesin & chipotleketsupin kera

Jotta voisi tehdä seuraavalle viikolle lupauksen elämäntapojensa parantamisesta, etenkin ruokavalion, on sunnuntaisin nautittava kunnon kolesterolinnostatusateria. Tänään päädyin valmistamaan cajun-leivitettyjä porsaan leikkeitä, sillä tuon saparohäntäisen eläimen ulkofilee sattui olemaan Hulluilla Päivillä tänään tarjouksessa. Tämä ei tietenkään ollut ainut herkku, jota kyseisiltä alennusmyynneiltä kuluneen puolen viikon aikana kävin hamstraamassa, joten monen moisia herkkuja on myöhemmin luvassa. 

Cajunleike

Poista porsaan ulkofileestä kalvot ja leikkaa poikittain lihassyitä vasten sopivan kokoisia annospaloja n. 2-3 cm levyisiä. Käännä palat lihassyyt ylöspäin ja nuiji varoen kuitenkin rikomasta pihviä. Suosittelen pakastepussin asettamista pihvin ja nuijan väliin, myös leikkuulauta kannattaa suojata esimerkiksi leivinpaperilla. Leikkeet kuuluu nuijia ohuiksi, mutta kuinka ohuiksi, on makuasia. Kannattaa kuitenkin ottaa huomioon paistoaika, sillä paksumpi pihvi vaatii enemmän aikaa, jolloin leivitys todennäköisesti ehtii palaa pihvin pinnalle, sitäpaitsi mitä ohuempi, sitä parempi.

Sekoita laakeassa astiassa (sellainen johon leike mahtuu kokonaan) esimerkiksi uunivuuassa reilu määrä korppujauhoja, cayanne-pippuria, paprikajauhetta punaista väriä antamaan sekä grillimaustetta. Leikkeen nimi tulee cayanne-pippurista, mutta tulisuutta antamaan kelpaa mikä tahansa chilijauhe, kunhan lopputuloksena on tulinen korppujauho-mausteseos.  Sekoita samanlaisessa laakeassa astiassa reilusti vehnäjauhoja, suolaa sekä mustapippuria sekä vielä yhteen astiaan kananmuna 1 tai 2 kappaletta leikkeiden määrästä riippuen (itse käytin yhden ja tein kaksi leikettä) sekä lisää loraus vettä ja sekoita tasaiseksi.

Pistä paistinpannu kuumenemaan ja lisää öljyä sekä nokare voita ennen kuin aloitat leivityksen. Leivitys tapahtuu seuraavasti: kieritä leike ensin vehnäjauhoissa siten, että vehnäjauhoja on joka puolella, sillä muuten kananmuna ei ota leikkeeseen kunnolla kiinni ja leivitykseesi jää koloja. Käännä kerran molemmat puolet kananmunassa ja sitten korppujauhossa. Voit myös heitellä korppujauhoja pihvin päälle, mikäli sinulla on niitä astiassa riittävästi. Siirrä pihvi suoraan pannulle, jonka pitäisi tässä vaiheessa jo olla tarpeeksi kuuma, mutta varmista, älä laita pihviä liian kylmälle pannulle. Paistamisen jälkeen voit laittaa pihvin esimerkiksi uunivuokaan/lautaselle ja uuniin 100 asteeseen paistaessasi muita tai tarjota heti. Puhdista pannu ja lisää uutta öljyä (mielummin liikaa kuin liian vähän) sekä nokare voita ja ota käsittelyysi seuraava leike. Älä siis leivitä leikkeitä liian aikaisin, sillä muuten niistä tulee kuivia, parhaimman lopputuloksen saat, kun leivität leikkeen juuri ennen paistamista.

Salaatissa jäävuorisalaattia, kevätsipulia, kurkkua, tomaattia siemenineen ja fetajuustoa.

Maalaisranskalaiset

Tein ensimmäisen kerran itse ranskalaisia koulun keittiötunnilla jokunen kuukausi takaperin, jonka jälkeen päätin, että teen jatkossa kaikki ranskalaiseni itse. Pese kiinteämaltoiset perunat ja leikkaa ne mieleisen kokoisiksi. Liota perunasuikaleita viileässä vedessä noin kymmenen minuuttia jonka jälkeen kuivaa ne. Kuumenna paistoöljyä, itse käytin rypsiöljyä, paksupohjaisessa tai valurautakattilassa 120 celsiusasteeseen, mielellään jopa vähän päälle, sillä lisätessäsi perunasuikaleet lämpötila laskee jonkun verran. 

Lisää uppopaistoritilään sen verran ranskalaisia, että ne peittyvät kokonaan siirtäessäsi ritilän kattilaan. Paista ranskalaisia kunnes ne nousevat pintaan, ne eivät saa saada väriä vielä tässä vaiheessa. Siirrä ranskalaiset paperin tai caritaliinan päälle ja kuivaa ylimääräinen rasva pois. Kun olet saanut kaikki ranskalaiset paistettua, kuumenna öljy 180 celsiusasteeseen, ja ruskista ranskalaiset yhtä pienissä erissä. Siirrä ruskistetut ranskalaiset kippoon ja lisää niihin suola ja heiluttele niitä kipossa, jotta suola levittyisi tasaisesti. Muista aina uppopaistaessasi, ETTET VAHINGOSSAKAAN HEITÄ VETTÄ KUUMAAN ÖLJYYN - ainakaan jos se sattuu syttymään (ei kuitenkaan pitäisi, sillä lämpötila on 180 celsiusastetta), joten pidä kansi ja sammutuspeite lähelläsi.

Hickorymajoneesi & chipotleketsuppi

Mietin kovasti mitä tarjoaisin leikkeen kera ja pelkkä tavallinen ketsuppi oli mielestäni liian tylsä. Kurkistaessani jääkaappiin sain idean kokeilla jotain uutta (en usko kuitenkaan olleeni ensimmäinen) ja lopputuloksena syntyi varsin oivat soosit tällaiselle mättöruualle ja vieläpä nopeasti. 

Sekoita majoneesia ja hickory-kastiketta keskenään, majoneesia enemmän, kunnes maku on mieleisesi. Valmista chipotleketsuppi sekoittamalla ketsuppia ja chipotlekastiketta (käytin Tabascon valmistamaa) sekä ripaus mustapippuria. Tässäkin ketsuppia enemmän. Määriä en osaa sen koommin antaa, sillä lisäsin ja maistoin, lisäsin ja maistoin, kunnes maku oli mielestäni sopiva. Oivat ja helpot kastikkeet vaikkapa kesän grillijuhliin ja miksei arkeenkin.

Karitsan paahtopaistia, varhaisperunoita ja rosmariinikastiketta

Pääsiäisen kunniaksi päätin kokkailla jotakin itsellenikin uutta, nimittäin karitsaa. Lampaasta en pidä sen villaisuuden takia, mutta kunnon tuoreessa karitsassa ei tuota mummon kutoman sukan makua ole - saati sitten luomukaritsassa.Lihat hain Stockmannilta kuten aina, jos kauppahalli on jo ehtinyt sulkea. Myös kaikki muutkin lautasella olevat komponentit koostuvat Herkun valikoimasta.

Rosmariinikastike

Ensimmäisenä otin lihan lämpeämään, jonka jälkeen aloitin kastikkeen valmistuksen, sillä hyvän kastikkeen salaisuus on hyvä kokoon keittäminen, jolloin maut tiivistyvät. Noin kolme desiä lihalientä ja Stockman Gourmet Demi-Glace, ihan vähän merisuolaa, sillä lihaliemi ja Demi sisältävät sitä jo aika reilusti, muutama musta- ja valkopippuri kokonaisena ja pari rosmariinin oksaa. Annoin kastikkeen kiehua hiljalleen, kunnes maut olivat mieleiset ja suurin osa vedestä haihtunut pois. Sillä välin valmistin salaatin ja laitoin perunat kiehumaan. Kun liemen määrä on mielestäsi sopiva siivilöi se.

Ennen suurustusta kannattaa tarkistaa maku, sillä sitä on vaikeampi saada muutettua vehnäjauhojen lisäyksen jälkeen. Esimerkiksi jos kastike on liian suolaista, kannattaa osa liemestä ottaa talteen ja vaikkapa pakastaa jääkuutiomuotissa myöhempää käyttöä varten ja lisätä loppuun vettä ja keittää vielä hetki. Suurustin kastikkeen osanestesuurustuksella eli siis veteen sekoitetaan vehnäjauhoja (tai maizenaa jos haluaa gluteenitonta), joka lisätään pikkuhiljaa hyvin sekoittaen kastikkeeseen, kunnes koostumus on mielestään sopiva. Vehnäjauhoja käyttäessä kannattaa olla varovainen, sillä se paakkuuntuu helposti ja se ei myöskään ala suurustamaan kastiketta heti lisättyä, vaan se ottaa tovin ennen kuin kastike alkaa paksuuntua. Jos kastikkeeseen sattuu muutama jauhopaakku tulemaan - ingen panik siivilä avuksi.

Grillattu ja marinoitu karitsan paahtopaisti

Paahtopaistin marinoin yön yli öljyssä, jossa oli persiljaa, rosmariinia, ruohosipulia, valkosipulia, loraus etikkaa, suolaa sekä mustapippuria. Koska rakastan grillattua lihaa yli kaiken (nam nam karsinogeenejä), päätin kiikuttaa kaasugrillini auringon valoon. Ensin grillasin parilalla lihan pinnat kiinni, jonka jälkeen siirsin ne yläritilälle, kunnes digimittarini piippasi sisälämpötilan olevan 55 celsiusastetta.

Salaatti ja varhaisperunat

Salaatti koostui tällä kertaa  kartanon salaatista, jäävuorisalaatista, mangoldista, kurkusta, punasipulista, tomaatista, oranssista paprikasta, vihreistä rypäleistä ja feta-juustosta. Kastikkeena hyvälaatuinen oliiviöljy ja ripaus herbamarea.

Perunoiden keittämisessä kaikkein oleellisinta on se, että perunat lisätään kiehuvaan veteen, jossa on aika reilusti suolaa, sillä perunan tuore maku tulee selkeämmin esiin, kun suolaa on tarpeeksi. Merisuola on tässäkin ykkönen. Reilu ruokalusikallinen litraa kohti on aika hyvä mitta. Jos et lisää perunoita kiehuvaan veteen, pilaat perunan kiinteän koostumuksen ja saat nauttia jauhopaakuista.

Lopputulos oli kutakuinkin mitä pitikin ja jälkiruuaksi nautimme köyhiä ritareita kermavaahdon ja Lanzarotelta tuomien viikuna -ja kaktushillon kera. Viininä Lanzaroten lähikaupan tuliainen Heredad de Baroja, Crianza  2007, Rioja

Naudan sisäpaisti anopin tapaan

Rakastan naudan lihaa yli kaiken, voisin joka päivä syödä pelkkää rotukarjaa mikäli rahani siihen vain riittäisi. Tällä viikolla oli ystävänpäivä ja ajattelin juhlistaa sitä kokkaamalla nyt viikonloppuna kunnon sisäpaistin anopin perintösavipataa käyttäen. Rotukarjan sisäpaistia ostin Turun Stockmannin Herkusta n. 1,4 kg hintaan 26,00€ perus hinta siis. Jätin lihan kotiin tullessani leikkuulaudalle, jotta se ehtisi lämpenemään huoneenlämpöiseksi ennen valmistamista.

Naudan sisäpaisti anopin tapaan

Pistin savipadan lämpimään veteen lillumaan, jonka jälkeen keitin kattilassa lihaliemen. 1-1,5 l litraa vettä, luomulihaliemikuutio, häränfondia sekä suolaa, mustapippuria, cayannea, muutama maustepippuri sekä tuoretta timjamia. Pilkoin porkanat sekä sipulin, keitin niitä lihaliemessä n. 10 minuuttia ja sillä välin paistoin lihan pinnat kiinni öljy-voiseoksessa. Lihan voi myös sitoa ennen paistamista, jos haluaa sen pysyvän muodossaan koko kypsennyksen ajan.

Astetin lihan lämpömittarianturi sisällään voideltuun savipataan ja kaadoin lihaliemen porkkanoineen ja sipuleineen myös pataan. Liemi peitti noin 3/4 lihapalasta. Lisäsin päälle vielä vähän timjamia ja peitin kannella. Kypsensin lihaa n. 1,5 h uunissa 125 asteessa, kunnes sisälämpötila oli 63 astetta. Nostin lihan pois ja käärin folioon. Kiireen mukaan voi käyttää joko korkeampaa tai matalampaa (ei kuitenkaan alle 100 astetta) lämpötilaa. Nopeasti kypsennettäessä kannattaa sipuleita ja porkkanoita keittää lihaliemessä kauemmin, jotta ne ehtivät kypsyä. Lihaa on myös hyvä käydä välillä kääntelemässä kypsennyksen ajan n. 2-3 kertaa. 

Lisukkeeksi valmistin valkosipuliperunasosetta, joka yksinkertaisuudessaan on keitettyjä perunoita sekä valkosipulia, joista valmistetaan sose perinteisin menetelmin (tarkoitus oli tehdä pyrettä, mutta en löytänyt puristinta mistään).

Kastikkeen tein suurustamalla savipadassa ollutta lihalientä tummalla rouxilla. Koristeeksi olisin kyllä voinut jotain vihreää heittää, mutta siinä vaiheessa kun sain annoksen lautaselle oli tuoksu niin huumaava, että halusin vain äkkiä syömään.

Tämä liha säilyy muutaman päivän jääkaapissa tuorekelmuun tai rasiaan pakattuna. Itse söimme tätä paistia kahdestaan kolme päivää eri lisukkeiden kera. 

Kokeilin myös yhtenä päivänä maustaa lihalientä Koff Porterilla, josta tein sitten olutkastikkeen ja siitä tuli muuten hyvää! Voisin tehdä siitä oman postauksen joskus, kun teen kyseisen soosin uudestaan, koska nyt en muistanut ottaa valokuvia.

Jauheliha-papupata

Taas on vierähtänyt tovi viimeisimmästä päivityksestä, mutta eipä se mitään, onhan täällä paljon luettavaa. Tänään päätin kyhätä kaapin pohjalla lojuneista kidney-pavuista jotakin ja lopputuloksena syntyi tällainen Jauheliha-papupata.

Jauheliha-papupata

Ruskista padassa/paistokasarissa 400g naudan paistijauhelihaa, lisää joukkoon pilkottu sipuli sekä valkosipuli. Kun liha on kunnolla ruskistunut lisää huuhdellut kidney-pavut. Lisää puoliväliin asti lihalientä, tulinen chili ja reilu loraus punaviiniä. Lisää muutama timjamin oksa sekä purkki tomaattimurskaa. Anna padan hatua rauhassa ilman kantta, kunnes ylimääräinen neste on haihtunut pois. Mausta suolalla, pippurilla ja halutessasi voit lisätä ripauksen juustokuminaa. Tarjoa vaikkapa riisin ja guacamolen kera (kuvassa purjokermamuhennos josta lisää myöhemmin). 

Valmistusaika n. 30 minuuttia. Oleellisinta tämän ruuan valmistuksessa on hyvä lihaliemi.

Spaghettia Sieni-bolognese-kastikkeessa

Noniin, kaikissa ruokablogeissa pitää aina olla ainaki yksi Bolognese-versio, se mikä lienee sitten aito alkuperäinen säilynee mysteerinä. Itse teen soosin milloin mitenkin, ihan vain vaihtelun vuoksi. Kokeilemalla eri variaatioita, löytää omaan makuun parhaimman reseptin sekä oppii aina uutta. Yksi syy, miksi tykkään valmistaa tätä on se, ettei tule tiskiä juuri lainkaan ja saa helposti tehtyä kahden päivän ruuan kahdelle.

Ongelmaksi kastikkeiden valmistuksessa on tullut se, että olen luopunut täysin aromivahventeista (tai tarkennettuna en syö sitä muuta kuin kouluruuassa, jossa sitä valitettavasti on, enkä haluaisi myöskään nälkiintyä ruuan välttelemiseksi). Olen huomannut tämän keinotekoisen valmisteen pilanneen makuaistini ainakin jo osittain. No mutta niin, miten sitten pilannut ja tehnyt kastikkeiden valmistamisesta ongelmallista: natriumglutamaatti aistitaan umami-makuna, joka henkilökohtaisesti minulle on se eniten nautintoa tuottava makuaistimus. Kun tätä synteettistä myrkkyä ruuassa ei ole, niin ruoka ei rehellisesti maistu juuri millekään. Kuolen varmaan sydän -ja verisuonitauteihin ennen kuin täytän 30, koska suolaa ja voita on E621 (ja lukuisten muiden lisäaineiden) luopumisen johdosta kulunut reilusti yli suositusten.

Yksi hyvä syy siis lisätä sieniä ruokaan on tämä nautintoa tuottava umami-maku. Kaupassa kun sattuikin olemaan Pirkka-herkkusienet tarjouksessa ja vielä suomalaisia sellaisia, oli pakko napata yksi rasia ostoskoriin. Koska sienet ovat vasta uusi tuttavuus ja vielä jotkin voimakkaammat sienet saavat aikaiseksi ylösnousemusrefleksin, päätin nyt alkajaisiksi heittää kastikkeeseen vain puolet rasiasta. Herkkusienet eivät onneksi ole sieltä vahvimmasta päästä.

Spaghettia Sieni-bolognese-kastikkeessa

No niin mutta itse reseptiin (nimen sitten saa kukin kirjoittaa miten parhaaksi näkee, en ole hyvä äidinkielessä). Freesasin pari porkkanaa, sipulin, valkosipulin kynnen, chilin ja herkkusieniä oliiviöljyssä ja lisäsin joukkoon naudan paistinjauhelihaa (400 g, en käytä muuta jauhelihaa). Tämän vaiheen voi kyllä tehdä toisinpäin lihan ja kasvisten suhteen. 

Kun jauheliha oli ruskistunut, lisäsin joukkoon lihalientä silmämääräisesti sen verran, että kaikki ainekset peittyivät. Sitten sekaan paseerattua tomaattia tai tomaattimurskaa (itselläni oli päässyt loppumaan ja en kaupassa muistanut, niin vaihtui yhteen pieneen purkkiin tomaattipyrettä). Maustoin suolalla, pippurilla ja basilikalla (tällä kertaa kuivattua).

Oman maun mukaan täysjyväspaghettia joukkoon (taisi mennä reilu kourallinen ja  tapana  on halkaista vielä pituussuunnassa kahtia). Kansi päälle ja annetaan hautua kunnes spaghetti on kypsää. Muistakaa lisätä lihalientä/vettä tarvittaessa vähän kerrallaan ettei pala pohjaan, ja jotta spaghetti kypsyisi.. Jos lorahtaa liikaa niin kansi pois vaan ja antaa veden höyrystyä pois.

Tarjoa vaikkapa parmesan-raasteen ja mozzarellasalaatin kera :) Itsellä jämä emmental-mozzarellaraastetta ja ihan perus vihersalaattia tällä kertaa. En tiedä tarkalleen paljonko mahtoi mennä aikaa, kun lueskelin lehteä ja harvemmin kokatessa katson kelloa, mutta jos nyt joku aika täytyy heittää niin ehkä semmone max. 30 minuuttia.

Ja nyt kyllä mainittava, että annoskoko on yllättävän pieni normaali annokseeni. Täytyy kyllä ostaa toisia lautasia, on sen verran juntit puolukkalautaset annosten esillelaittoon että ihan hävettää :D 

Hyvää ruokahalua!

Burgundilainen häränlihahöystö

Koulun keittiötunneilla valmistamme jos jonkin näköisiä ruokia. Nyt keväällä olemme harjoitelleet erilaisten lounasruokien valmistusta ja  viiden viikon työssäoppimisjaksomme tapahtuu ravintolassa, joka tarkoaa lounasruokia. Oman paikkani olen jo sopinut, mutta kerron siitä enemmän myöhemmin. Minullahan ei normaalisti ole laseja päässä, mutta silmälääkäri kielsi käyttämästä piilolinssejä kahteen kuukauteen.

Torstaina valmistin ryhmäni kanssa Burgundilaista häränlihahöystöä. Yhden ryhmäläisen ollessa poissa, sain valmistaa höystön, kaksi lisuketta ja leipoa sämpylöitä kahdestaan Nestorin kanssa. Lopputulos oli aika onnistunut.

Meillä oli n. 1 kg sonnin ulkopaistia käytettävissä (normaalistihan se valmistetaan sisäpaistista). Kastiketta 1 litra = bouillonia 0,5 litraa ja punaviiniä 0,5 litraa, suurustettu tummalla rouxilla (25g/25g). Ennen suurustusta lisättiin bouquet garni, joka poistettiin lopussa ennen tarjoilua.

Lihat ruskistetaan ja lisätään suurustettuun höystöön. Höystön annetaan muhia tunnin verran. Sen jälkeen ruskistettaan pekoni ja lisättään höystöön. Herkkusienet, salottisipulit ja hillosipulit ruskistettaan pekonin rasvassa (tarvittaessa lisätään voita) ja lisätään joukkoon. Annetaan hautua rauhallisesti, kunnes liha on mureaa.

Klassinen lisuke burgundin padalle on keitetty riisi, mutta meidän piti valmistaa toinenkin lisuke. Päätin sitten koota kaapeista jotain ihan randomia ja tuloksena syntyi tällainen sipulisörsseli.

Freesasin purjoa, punasipulia, ruohosipulia, keltasipulia ja valkosipulia öljyssä, lisäsin sokeria, suolaa, mustapippuria ja etikkaa. Valitettavasti purjon väri ei säilynyt, mutta hyvää siitä silti tuli. Pientä hienosäätöä voisi vielä kyllä tehdä.

Tässä alla vielä muutamia avokin laivalta tuomia tuliaisia: Chateau du Trignon 2006, AC Côtes-du-Rhône Villages, Ranska sekä Merlot 2003, Vin de Pays d'Oc, F. Scalli , Languedoc-Roussillon, Ranska

Ripasso 2009, DOC Valpolicella Superiore, Veneto, Italia sekä Classic Riesling 2010,  P. Lehmann, Barossa Valley, Australia

Kuohuviininä L'avenir Brut Rosé 2009, Laroche, Stellenbosch, South-Africa

Vähän namia sekä taivaallisia Anthon Bergejä.