tiistai 14. helmikuuta 2012

Trattoria Romana, Turku


Vihdoinkin sain aikaiseksi käydä kyseisessä ravintolassa toistamiseen ja tällä kertaa yhdessä kokkikollegoiden kanssa, joten arvosteltavia ja kuvattavia ruokiakin oli enemmän kuin kaksi. Lisäksi mielipiteitä annoksista sai useampia kuin omani.Trattoria Romana sijaitsee Hämeenkatu 9:ssä eikä ravintolalla ole omia kotisivuja. Pöydän kävin siis varaamassa itse paikanpäällä, mutta joku puhelinnumerokin kyseiseen paikkaan on kuulemma olemassa. 




Aikaisemmin ravintolassa syödessäni en ollut vielä löytänyt tietäni kokkikouluun, joten arvosteluperiaatteeni silloin olivat hieman heppoiset. Silloin kyllä ruoka oli hyvää ja olin positiivisesti yllättynyt, että Turusta saa sillä hinnalla hyvää italialaista ruokaa. Tällä kertaa, tilanne oli hieman muuttunut.

Minä ja viisi muuta (joista yksi avokkini) mahdutettiin pöytään istumaan, jouduimme siirtämään pöytää hieman itse, jotta kaikki mahtuivat istumaan mukavasti. Tarjoilija toi meille menut ja keskustelimme siitä, mitä  kukakin tilaisi. Pöytään tuodussa menussa ei ole kaikkia ravintolan tarjoamia ruokia, vaan seinille liitutauluihin on kirjoitettu Trattorian laajempi tarjonta. Minä ja eräs kollegani tilasimme talon punaviiniä ja yksi toinen kollegoista talon valkoviiniä, muut pysyivät vesi linjalla.


Itse tilasin talon punaviinia 16 cl hintaan 4,50 €, mikä mielestäni on halpa hinta varsin oivalle viinille. Hyvin täyteläinen sekä hapokas, mutta miellyttävä kokonaisuus kerrassaan. Ruokana Spaghetti Aglio e Olio eli Spaghettia valkosipuli-oliiviöljyssä. Iso annos, mutta sopiva, koska lihaa ei annoksessa ole laisinkaan. Ainoa vaan, että ruuassa maistui pelkkä oliiviöljy, mutta laadukas sellainen. Hintaa annoksella 9,00 €.


Kaksi kolleegaa tilasivat saman Pasta Americiana eli Pennepastaa chili-pekonikastikkeella.
Ensinnäkin annokset olivat eri näköiset ja kokoiset: toisessa oli persiljasilppua koristeena ja toisessa ei, toisen annos oli kaikkien muiden annoksiin nähden huomattavasti pienempi ja siinä oli vähemmän kastiketta. Hintaa 10,00 €, jonka kyllä "isommasta" annoksesta vielä maksaisi. Annos oli ehkä hieman mauton.


Avokkini tilasi jälleen kerran lasagnea, mutta tämä oli hyvä "veto". Lasagne nimittäin oli mielestäni isompi kuin viime kerralla ja kokonaisuutena ehkä paras pöytämme ruuista hintaan 15,00€.


Kokkiystävättäreni tilasi itselleensä Fetasalaatin 10,00€, jonka ensivaikutelma oli "wow ompas se iso". Tilaajan mielestä vihreää olisi saanut olla vähemmän. 


Viimeisenä mutta ei vähäisempänä Pasta al Salmone eli Pastaa savulohella. Savulohi maistui mukavan lempeästi vaikka kalaa ei juuri näkynyt. Annoksen mausteet olivat kyllä unohtuneet maustehyllylle. Hintaa tällä annoksella 12,00€ sekä talon valkoviini 12 cl 3,40€, joka oli kuivahko ja hieman hapokas.


Pääruuan jälkeen oli kyllä vielä nälkä, joten jälkiruokaa oli saatava. Itse tilasin jäätelölajitelman, josta nyt kyllä en valitettavasti muista pitikö olla paikan omia jäätelöitä vai ei, mutta Valion mansikka, suklaa sekä rommirusina hintaan 7,00€ oli kyllä aika pettymys. 


Banana split ei myöskään näyttänyt kovinkaan erikoiselta ja maksoi kuitenkin 7,00€. Pannacotta 6,50 € näytti kyllä hyvältä. Tiramisu oli hieman kuivempaa kuin viimeksi ja jauhetta olisi kuulemma saanut olla hieman vähemmän. Hinnaltaan Tiramisu on samaa luokkaa kuin muutkin eli 7,00€.



Palvelusta: Ei vaikuttanut kovin ammattitaitoiselta, ja tarjoilijakin vastasi kysymykseen jälkiruokaviinistä "En tiedä". Ystävällistä palvelu kuitenkin oli.

Sisustus: Ruokalistataulut ovat kiva idea, mutta välillä pään jatkuva kääntely ravintolan seinältä toiselle on hieman rasittavaa. Sisustukseltaan ravintola mukavan askeettinen. Tunnelma ravintolassa oli rauhallinen ja akustiikka toimi. Ei pääsyä pyörätuolilla enkä edelleenkään suosittele lastenraittaiden mukaan ottoa.

Ruoka: Hinnaltaan annokset ovat edullisia lukuunottamatta pihvejä 25,00€, mutta maultaan hyvinkin vaatimattomia. Itse jäin kaipaamaan puhtaita italialaisia makuja. Täytyy kuitenkin huomioida vuodenaika raaka-aineissa: esimerkiksi talvisin tomaatit eivät maistu kunnon tomaateilta. Silti edelliseen kertaan verrattuna suunta oli valitettavasti alaspäin. Turun parhaaksi italialaiseksi ravintolaksi tätä en sanoisi, mutta kyllä tämä Rosson tai Denniksen voittaa.

* Yksi tähti




lauantai 11. helmikuuta 2012

Ravintoloiden arvosteluasteikko muuttuu


Ennen Trattoria Romanan uuden arvostelun julkistamista haluaisin ilmoittaa teille lukijat, että arvostelujärjestelmäni muuttuu kouluarvosanoista viralliseksi tähtijärjestelmäksi. Tämä ehkä on ankarampi että löysempi arvosteluasteikko, mutta pyrin mainitsemaan ravintoloiden erikoisuuksista erikseen arvostelun yhteydessä. Tämä arvosteluasteikko ei esimerkiksi anna varaa huippuravintoloiden arvostelussa yhtä paljon kuin kouluarvosanat ja on ankarampi ei niin tunnetuille ravintoloille. Tarkemmat ohjenuorani joita arvostelussa käytän, löytyvät englanniksi alla olevasta linkistä. Muutan vanhat arvostelut tämän mukaisiksi jahka kerkiän. Tässä uusi arvosteluperiaatteeni:


**** Neljä tähteä: Ainut laatuaan, maailmanluokan kokemus
***  Kolme tähteä: Erinomainen, hyvän laatuinen menu, jännittävä ympäristö sekä hyvä palvelu 
**   Kaksi tähteä: Hyvä, tasainen ravintola ja yleisesti hyvä ruuan laatu
*    Yksi tähti: Kelvollinen, ihan OK paikka, jonne ei kannata kiirehtiä takaisin, mutta omaa jotakin mainitsemisen 
     arvoista 
-    Ei tähteä: Heikko, alle ravintoloiden keksimääräisen tason

My rating methods in English


Syyni tähän vaihtoon on kansainvälisyys, sillä lukijoita on ympäri maailmaa ja  kaikkialla ei tunneta meidän 4-10 asteikkoa. Myös yksinkertaistaminen arvosteluiden tekemisessä helpottaa, mutta myös verottaa esimerkiksi jos eräässä ravintolassa on parempaa ruokaa kuin toisessa, mutta toinen ravintola on ainut laatuaan saa "huonomman" ruuan omaava ravintola 4 tähteä ja paremman ruuan omaava vain 3 tähteä. Muttä näillä nyt mennään ja katsotaan miten käy, jos en ole tyytyväinen niin ainahan voin muuttaa arvosanat takaisin kouluarvosana-asteikolle. Palautettakin muutoksesta saa antaa :)



keskiviikko 8. helmikuuta 2012

Jauheliha-papupata


Taas on vierähtänyt tovi viimeisimmästä päivityksestä, mutta eipä se mitään, onhan täällä paljon luettavaa. Tänään päätin kyhätä kaapin pohjalla lojuneista kidney-pavuista jotakin ja lopputuloksena syntyi tällainen Jauheliha-papupata.



Jauheliha-papupata

Ruskista padassa/paistokasarissa 400g naudan paistijauhelihaa, lisää joukkoon pilkottu sipuli sekä valkosipuli. Kun liha on kunnolla ruskistunut lisää huuhdellut kidney-pavut. Lisää puoliväliin asti lihalientä, tulinen chili ja reilu loraus punaviiniä. Lisää muutama timjamin oksa sekä purkki tomaattimurskaa. Anna padan hatua rauhassa ilman kantta, kunnes ylimääräinen neste on haihtunut pois. Mausta suolalla, pippurilla ja halutessasi voit lisätä ripauksen juustokuminaa. Tarjoa vaikkapa riisin ja guacamolen kera (kuvassa purjokermamuhennos josta lisää myöhemmin). 

Valmistusaika n. 30 minuuttia. Oleellisinta tämän ruuan valmistuksessa on hyvä lihaliemi.